Puhelimen tyhjennys

Aino ☻

Elikkäs, kuten jo varmaan otsikostakin jo huomasitte, esittelen tässä postauksessa kuvia puhelimeni gallerian syövereistä. Kuvat eivät ole missään järjestyksessä, mutta ne ovat kaikki aikaväliltä kesäkuu-marraskuu. Puhelimenani toimii iPhone 5c, jossa on ainakin omasta mielestäni suht hyvä kamera ja suurin osa postauksen kuvista on sillä otettuja.

1. Sain kesän alussa kokeilla tälläistä valkoista unelmaa, joka ei sitten kuitenkaan valitettavasti jäänyt tallillemme. Poni oli luonteeltaan aivan ihana ja todella rakastettava. Se antoi halailla mielin määrin ja näytti itsekin nauttivan siitä. 2. Siiri näköjään yrittää ottaa Capun kavioita, mutta ori on vähän eri mieltä asiasta. 3. Kesällä, kun Pullava oli vielä yötä päivää ulkona, mun piti antaa sille aina ratsastuksen jälkeen ruuat, ennen kuin se pääsi vapaaksi laitumelle. Sain siinä kesän aikana odotella muutaman hetken narun päässä tamman syödessä ruokiaan.

1. Kuvailtiin kesällä ahkerasti toistemme ratsastuksia, mutta suurinta osaa kuvamateriaalista emme koskaan päässeet esittelemään, koska blogien kirjoittelu oli kesällä vähän jäissä. Tämä kuva oli kuitenkin pakko ikuistaa puhelimeenkin, koska se oli mielstäni hyvä ja muutenkin tippumiskuvat ovat aina hauskoja. Kuvaan johtanut tilannekin oli aika koominen, koska Siiri oli juuri pari sekuntia sitten noussut selkään, mutta poni olikin päättänyt lähteä raviin, eikä Siiri ollut saanut vielä tasapainoaan kuntoon selkäännousun jäljiltä, joten tippui. :D 2. Tehtiin joskus kesällä Capulle tuollainen hieno kampaus sen otsatukkaan. Kuvassa on varmaankin tuollainen teksti, koska olen ollut lähettämässä sitä jollekkin Snapchatissa ja olen vain tallentanut sen tekstineen päivineen puhelimeeni. 3. Siiri kävi myös kesällä ensimmäistä kertaa maastossa yhdessä Capun kanssa ja lähdin silloin kävellen seuraksi. Kuten kuvasta näkyy, pojalla oli myös tällöin erittäin hieno kampaus etuhiuksissaan. Kuvan ulkopuolella on myös varmasti jotain oikein jännittävää, jota oripoika on jäänyt tuijottelemaan.

1. Olin käynyt Pullavan luona ehkä noin kuukauden verran, kunnes päätin kokeilla jotain niinkin villiä, kuin kokeilla miten tamma toimii ilman satulaa. Tamma osoittautuikin oikein toimivaksi tällä tavoin, joten olenkin nyt jättänyt satulan talliin melko usein. 2. Jonain leppoisana kesäpäivänä laitumelta löytyi tällainen päiväuniaan viettävä tammuli. 3. Sieltä Omppu kurkistelee. Tämä kuva on pahvilaatikosta, johon Alli ja Omppu aina terraarion puhdistuksen ajaksi laitetaan.

1. Sain kerrankin ronguttua kaverini Miisan Pullavan luo kuvaamaan, mutta sitten kävikin niin mukavasti, että kamerani ei suostunut yhteistyöhön, joten puhelimeni sai kelvata kunnon kameran sijaan. Tämä kuva oli sateisen päivän parasta antia, joten tuolla kertaa en saanut ihan toivomanlaisiani kuvia Miisaa hyödyntämällä, kuten ehkä saatatte nähdä. 2. Pullavalla loppu- tai alkukäynneissä. Olisipa vieläkin nolla-asteisten päivien ja räntäsateiden sijasta noin lämmin kuin kesällä, tarkenisi tehdäkin jotain. Älkääkä hämmentykö tuosta täälläkin-tekstistä, sillä on varmasti ollut joku syvällinen merkitys tuon snapchatin lähettäessäni. 3. Yritimme jäljitellä Capun hienoa kampausta Talyalle, mutta se ei ihan onnistunut, kuten kuvasta voi nähdä. Tammulin loppumaton hiuspehko ei ollut ihan omiaan pystyssä pysymiselle.

1. Olimme muistaakseni juuri postumassa pellolta (postaus), kun nappasin vielä puhelimellani yhden kuvan muistoksi. 2. Alli oli taas riehuessaan telonut itseään ja saanut tällä kertaa haavan silmäkulmaansa. Kun näin vauvani ensi kertaa silmänympärys ihan punaisena, säikähdin ihan kunnolla, mutta sitä seurailtiin ja silmä oli onneksi jo seuraavana päivänä täysin kunnossa. (Huomaa taustalla näyte taiteellisista lahjoistani.) 3. Joskus päätin selvittää Talyan ikitakussa olevan hännän, ja sen selvitettyäni tein siihen vielä letin pätkän. Lopputuloksesta tuli aika näyttävä, koska tammulin paksu häntä oikein levittäytyy harjattuna, ja letti vielä korostaa sitä.

1. Tässä yksi letti, jonka joskus olen Capun harjaan väkertänyt. Ponin harja on juuri täydellinen lettien tekemiselle, koska se pysyy hyvin takuttomana, on juuri sopivan pituinen ja ihanteellisen värinen blondina, 2. Ylemmän kuvan letti avattuna. Melko nätit kiharat, eikö vain? 3. Loppukesästä Pullavan paikan kentälle paistoi aurinko näin kauniisti.

1. Kesällä Capua totuteltiin myös maastoilemaan yhdessä kaverin kanssa, koska aikaisemmin pojalla oli maastoiltu selästä käsin vain yksinään. Teimme muutamaankin kertaan rauhallisia käyntimaastoja. jotta poni sai tottua mukana olevan toisen hevosen seuraan. Tämä kuva on toiselta reissultamme. Pieni keltainen jäi aina kauas Talyasta yrittäessään köpötellä ison tamman perässä pienellä ponikäynnillään, mutta poika otti senkin rennosti eikä ruvennut hätäilemään. Hieno ori! Kesällä oli aina mukava ratsastaa, kun säät olivat aurinkoiset ja ympäröivät maisevat mukavat. 2. Toinen kuva samalta reissulta, eivätkö maisemat olleetkin nätit! 3. Alli kurkottelee kohti kiinnostavaa puhelinta.

1. Husön leirin viimeisenä päivänä lähes kaikki tuntihevoset ja -ponit vietiin yhdessä ulos laiduntamaan laumoina. Tammat omassa laumassaan ja ruunat omassaan. Siirin kanssa kyytiä odotellessamme kuvailimme tammojen leppoisaa oloa ja näköjään yksi otos on päätynyt puhelimeenkin asti. Huomatkaa myös avulias teksti, joka kertoo meille, että kuvassa on monta hevosta, mitä ei olisi muuten voinut mitenkään huomata. ;) 2. Pullava kesällä ratsastuksen jälkeen helpottuneena päästyään töiden jälkeen takaisin lempipuuhansa syömisen pariin, tai sitten se on mököttämässä takapuoli tähän suuntaan, koska pieni paha ihminen oli tullut hakemaan sen pois rakkaan ruoan luota. En nyt siis muista, että onko tämä otettu ennen ratsastusta vai vasta sen jälkeen. 3. Yhdestä Husön talleista löytyi näin väsynyt pieni kaveri.

1. Husön ihana Emir, joltain niistä monista kerroista, kun autoin sen tunnille laittamisessa. Ruuna jäi kyllä kaikista leirin hevosista eniten mieleen, vaikka en sillä kertaakaan mennytkään, mutta sen kultainen luonne vakuutti minut sekä Siirinkin. Se oli myös ainut monista pollenpötkylöistä, ketä jäi oikeasti leirin jälkeen ikävöimään. Huomaa muuten taas fiksu teksti. 2. Olisi aina mukava ratsastella tuollaisella ilmalla kuin tässä pellolta otetussa kuvassa. Auringon paistaessa neljätoistakin celsiusta tuntuu mukavan lämpimältä. Juuri sopivalta kunnolla treenaamiseen. Tuolla kerralla syksyinen ilma oli kuitenkin melkein kuuma auringon porottaessa aukella paikalla. 3. Omppu etsimässä parhaita paloja ennen Allin saapumista apajille.

1. Capu ulkona harjattavana. Tämä kuva oli muistaakseni tullut Siiriltä snapchattina, josta olin vain ottanut screenshotin, eli siis, kunnia tästä kuvasta kuuluu Siirille. 2. Tällä kertaa oripoika on päässyt ihan sisälle talliinkin, eli tässä kuvassa: Capu sisällä harjattavana. Tässä hienossa otoksessa toimi kuvaajana kaverimme Ninni, kiitokset hänelle. 3. Muistatte varmaan aikaisemmista kuvista Capun hienon tötterökampauksen. Kun olimme sitä orille tekemässä, sanoin Siirille, että leirillä teen leirikisojen ratsulleni samanlaisen kampauksen, ja niin teinkin! Tässä taidonnäytteeni maastoesteosuuden ratsuni Anjan hienosta tötteröstä. Siitä ei tullut ihan niin hieno kuin pienellä keltaisella ponilla, koska Anjalla ei ollut ihan yhtä hienoja ja muhkeita etuhiuksia kuin Capulla, mutta hieno se oli silti. Se pysyi jopa pystyssä koko verryttelyn sekä ainakin oman maastoesteratani ajan!

Kiitos, kun luit. :)

Aino ☻

Videopostaus parin viikon takaa

Saatiin tässä pari viikkoa sitten kaikkien aikataulut sopimaan yhteen, jolloin päästiin menemään tallille perjantaina jo heti aamusta. Koska pääsimme kerrankin tulemaan kunnolla valoisan aikaan, pääsin kokeilemaan uutta hevostuttavuutta, nuorta oripoika Kultia. Tai olin sillä kerran aikaisemmin mennyt, mutta siitä oli niin kauan, eikä sitä oikein voi laskea. Kulti oli ihan mukava, kuitenkin ottaen huomioon pojan iän ja sen, että se sattuu vielä ori olemaan. En nyt ala tässä jaarittelemaan, joten nauttikaa videosta. :)

Aino ☻

 Lyhyesti nyt vain kerron 

Kuvattuani jonkun aikaa Ainoa hain Capun tarhasta. Laitoin sen valmiiksi ja kun Aino lopetti menin kentälle. Ainohan ei päässyt heti kuvaamaan, kun hänellä oli muita hommia. 

Alkuun kävelin ja tein voltteja, jonka jälkeen otin ravia ja siinä tein voltteja ja siirtymiä. Kun Aino tuli niin aloin laukata. Tavoitteenani oli tällä ratsastuskerralla saada laukkaympyröitä, että Capu laukkaisi koko ympyrän. Hyvin meni mielestäni ja Capuhan on kehittynyt myös kovasti niiltä ekoilta kerroilta milloin sillä menin. Hieno ori! 

Siiri♥

Peltoilua

Tallimme vieressä, tai oikeastaan sen ympärillä, on pelto, jossa kasvaa viljaa melkein vuoden ympäri. Syksyllä se aina niitetään ja annetaan olla pari viikkoa ennen kyntöä, jolloin pelto on meidän käytössämme sen pari viikkoa. Viime vuonna kävimme pellolla pari kertaa ja menin siellä myös Capulla ensi kertaa. Nyt pelto on jo kynnetty, mutta ehdimme käydä siinä menemässä tänäkin vuonna sen pari kertaa. Tässä melko kuvapainotteisessa postauksessa jaamme teille näitä mukavia peltoilukokemuksia.

Pikku-Capu vuosi sitten

Aino ♪

Sää oli tällä kertaa puolellamme: ilma oli lämmin, eikä edes takkia tarvinnut ja minulle tuli jopa kuuma ratsastuksen aikana. Aurinkokin paistoi mukavasti, joten valoa ainakin oli riittävästi.

Nousimme Siirin kanssa selkään kentällä ja kävelimme pienen matkan tien viertä päästäksemme pienelle pellolle johtavalle polulle. Ratsunani toimi tietenkin uljas musta tamma, joka myös Talyana tunnetaan. Talya oli ollut jo edellisellä kerralla pellolla melko levoton sekä menevällä tuulella, ja tamma vaikutti olevan samanlaisella tuulella tälläkin kerralla. Viime kerralla Talya yritti usein kääntyä ympäri, eikä meinannut suostua menemään pellon toiseen päähän, mutta tällä viime kerralla tämä ongelma kuitenkin näytti korjaantuneen.

Ihan alkuun vain kävelin pellon pari kertaa päästä päähän. Talya oli tässä jo aika menossa ja olisi halunnut vain juosta ympäriinsä, mutta kun komensi pari kertaa napakasti, niin kyllä tamma malttoi kävelläkin ainakin hetken. Kun sain Talyan kävelemään rauhassa jonkun aikaan, pystyin ruveta ottamaan pieniä ravipätkiä. Ponski ei olisi alkuun meinanut pysyä ollenkaan ravissa, vaan se olisi tietenkin halunnut vain siirtyä nopeampaan askellajiin, eli laukkaan. Pätkittäin Talya meni tosi hyvin sekä minua kuunnellen, joten pystyin ottamaan mukaan muutaman laukkapätkänkin. Laukassa tammuli meni tietenkin reippaasti, mutta pysyi koko ajan hallinnassa.

Itse tykkään tosi paljon mennä pellolla, koska se on niin erilaista verrattuna normaaliin kenttätyöskentelyyn, mutta se eroaa myös normaalista maastoilusta. Tykkään muutenkin saada vaihtelevuutta ratsastukseen, koska on omasta mielestäni tosi tylsää aina vain pyöriä kentän rajojen sisäpuolella, vaikka sekin on tietenkin tärkeä osa ratsastusta.

Pahoittelut kuitenkin siitä, että jotkut kuvat ovat melko huonolaatuisia johtuen siitä, että kuvaaja ei ollut täysin sujut kameran kanssa (ja hieman ehkä osaamaton >:) ). Kuitenkin kiitokset kuvista Ninnille. :)

Siiri ♥

Kuten Aino jo sanoikin ja kuvistakinhan myös nyt näkyy niin aurinko paistoi ja sää oli suotuisa.
Tosiaan ratsastin tutulla ja turvallisella Capulla ja pakkoa sanoa, että en muista kerrasta hirveästi asioita. Ori vaikutti omalta itseltään ja reipastui hieman pellolla. Minulla ei mitään ihmeellisempää suunnitelmaa ollut.

Jonkun aikaa pellolle päästyämme kävelin ja tein voltteja ennenkuin aloitin ravaamisen. Ratsastus olikin pitkälti pellon päästä päähän kulkua eri askellajeissa. Laukkasin yleensä aina vain ''alhaalta ylös''. Loppuratsastuksesta Capua sai vähän kannustaa liikkumaan. Oli kuitenkin mukavaa ja rentouttavaa.

Pellolla meno on kivaa. Maisema on kaunis ja se on mukavaa vaihtelua. Itse pidän eniten maastoilemisesta. Voisinpa melkeinpä viikottain mennä vain jonnekkin jorpakkoon römyämään. No, ehken ihan, mutta ainakin metsäpoluille kävelemään ja ravailemaan. Tietenkin on myös mukavaa mennä kentällä, vaikka ongelmaksi ilmaantuu yleensä mulla ainakin se, että en keksi mitä tekisin.

Kiitos, kun luit ja toivottavasti pidit. Ensi kertaan taas ! :>

Husön kenttäleiri 2.-7.8. 2015

Olimme siis Siirin kanssa kenttäleirillä Husön Ratsastuskeskuksessa tuona otsikon mainitsemana aikana eli 2.-7.8. ja kuten huomata saattaa, siitä on jo kulunut kuukausi ja ylikin, eikä leiripostausta ole kuulunut. Olemme syvästi pahoillamme, että postauksen teossa on kestänyt näin kauan. Syynä tähän on, että olemme nyt molemmat aloittaneet uusissa kouluissa, joten kouluhommaa on riittänyt, mutta halusimme kuitenkin tehdä kunnollisen selostuksen ratsastuskerroista kuvineen eli olemme käyttäneet tähän aikaa. Kuviahan nyt riittää, koska edellisellä leirillä otimme mielestämme aivan liian vähän kuvia, joten tänä vuonna panostimme kuvapuoleen oikein kunnolla, joten nauttikaa kuvista. Leirivideokin on tulossa, mutta en osaa yhtään sanoa milloin, Tämä postaus kertoo siis enemmänkin vain ratsastuskerroista, vaikka teimme toki muutakin leirillä kuin vain ratsastimme, mutta päästän teidät nyt lukemaan itse postausta. :)

Ain○

Sunnuntai: Saavuimme sunnuntaina muistaakseni noin kuuden maissa tälle odotetulle leirille. Menimme Husöön sen takia, sillä Ainohan ennen Keski-Suomeen muutettuaan oli asunut Helsingissä ja käynyt Husössa tunneilla. Kävimme kiertämässä paikat pienesti ja katsomassa ulkoapäin kartanon, jossa yövyimme. Porukkaa odottikin jo kartanon ovella sisälle pääsyä. Mekin haimme tavaramme ja liityimme odottavaan joukkioon. Pian ovet aukaistiin, nimiä otettiin ylös ja huoneita jaettiin. Minut oli merkitty jostain kumman syystä äitini nimellä ja parilla ekalla tunnilla minua kutsuttiin äitini nimellä, joka tietysti hieman sekoitti. Kuitenkin pääsimme Ainon kanssa kolmen hengen huoneeseen, joka oli kivan pieni, mutta olisihan meille käynyt myös hieman isompikin (paitsi se kymmenen hengen huone) Saimme huoneeseemme kyllä yhden tytön uudeksi tuttavaksi. Huoneitten jaon jälkeen menimme ratsutupaan, jossa oli infoa ja leirihoitsujen jako. Sain leirihoitsukseni pienen Prinssi ponin ja Aino sai Anjan. En tehnyt Prinssin kanssa juurikaan mitään, paitsi vein sen leirin lopussa laitumelle.

Siiri♥

Sain siis leirihoitsukseni Anjan, joka on melko pikkuinen kimo ratsuponitamma. Minäkään en Anjan kanssa paljoa tehnyt, menin sillä sen pari kertaa ja vein leirin lopussa laitumelle, mutta siihen se sitten jäikin.

Aino♪

Maanantai:

Siiri: Menin ensimmäisen tuntini belgianpuoliverisellä Emirillä. Se oli hoitaessa kiltti ja ratsastaessa hieman laiska, mutta kyllä sen sai kulkemaan, kunhan oikein oli napakka. Tehtiin  pääty-ympyröitä aluksi ravissa, sitten laukassa. Molempiin suuntiin. Ne menivät aluski hieman huonosti, mutta sitten, kun sain Emirin tekemään niistä isommat niin alkoi mennä paremmin. Lopputunnista nostettiin lyhyellä sivulla laukka ja tehtiin pitkänsivun keskelle voltti laukassa ja sitten raviin. Loppulämmittelyksi oli omatoimisesti voltteja ja ympyröitä ravissa.
Jo ekana päivänä tykästyin Emiriin kovasti :)

Aino: Menin aamun koulutunnin Touholla, joka on pikkuinen rautias suokkiruuna. Se oli ollut jo edellisellä tunnilla, joten en saanut laittaa sitä valmiiksi, vaan se oli minulla kentällä valmiina. Alkuun teimme siirtymisiä omaan tahtiin, mikä ei mennyt minulla kovin hyvin, koska en saanut pidätteitä hyvin läpi, joten käyntisiirtymät jäivät vähän pitkiksi. Lämmiteltyämme rupesimme tekemään vasta- ja myötäasetteluja pääty-ympyröillä, ensin ravissa ja sen ruvettua sujumaan tulimme tehtävää laukassa. Lopputunnista laukkasimme kaikki yhdellä pääty-ympyrällä, jolla minulla oli ongelmana, että päästin Touhon laukkaamaan liian isoa laukkaa. Laukka oli ihan hyvä, kun sain sitä kootummaksi. Tykkäsin Touhosta, koska se oli vähän menevämpi ja innostui laukassa. Se kuunteli suht hyvin ja kivasti, eli oli siinä mielessä melko peruspötkö, mutta tykkäsin siitä.

Aino: Ryhmälläni oli vikellys maanantaina. Vikellyshevosena toimi Kille-niminen ruuna, joka oli melko laiskahkon oloinen. Jokainen ryhmästä kävi vuorotellen hevosen selässä ja siitä johtuen vikellysaika oli aika lyhyt, eikä siinä ehtinyt paljoa asioita kokeilemaan, mutta menin ravia ja pätkän laukkaa, josta osan menin ilman käsiä. Kokeilin myös mennä käynnissä hevosen selässä polvilteni. Lopuksi vielä seisoin Killen selässä sen pysähdyttyä. Vikellys oli ihan kivaa, mutta ei välttämättä ihan omin lajini.

Siiri: Sain ratsukseni Centti-ponin. Poni oli kiva, vaikka pitikin päätään aika ylhäällä. Ravi oli hassun tuntuista tai sitten se vain tuntui hassulta verrattuna Emirin isoihin askeleihin. Meillä oli esteitä. Aluksi lämmiteltiin itsenäisesti kaikkia askellajeja käyttäen. Tein voltteja ja ympyröitä. Lämmittelyn jälkeen mentiin ravipuomeja ja niiden jälkeen piti nostaa laukka ja pysähtyä ennen kulmaa pitkälle sivulle. Aluksi unohdin pysähtymisen kokonaan, mutta muuten meni ihan hyvin. Sitten puomit nostettiin ristikoksi ja  hypättiin sitä molemmista suunnista. Hetken hyppelyiden jälkeen mukaan lisättiin okseri, joka oli diagonaalilla. Tämä tiesi ( ainakin minulle) aika jyrkkää käännöstä.  Mentiin yksikerrallaan. Lisättiin vielä pieni pysty, joka oli kulman vieressä  viistosti. Hypättiin siis pientä rataa. Lopuksi hypättiin vielä se rata toisinpäin eli ensin tuli pysty ja sitten okseri ja lopuksi ristikko. Onnistuin mielestäni ainakin joissain ihan hyvin ja pysyinkin paremmin hypyissä mukana kuin yleensä. Seuraavalle päivälle toivoin Touhoa ja Emiriä.

Nyt on joku huonosti, kun tuollainen ilme naamalla

Aino: Meillä oli iltapäivätunnillakin koulua ja menin sen Sulolla, tummanruunikolla FWB ruunalla. Laitoin Sulon valmiiksi karsinassa ja se oli hoitessa aika vemppa, jos se ei ollut kiinni. Meidän ryhmämme tunti alkoi neljältä eli se oli leiriläisten päivän viimeinen. Tunnin alkuun teimme pääty-ympyröitä ravissa, joiden lisäksi teimme pitkien sivujen keskelle käyntisiirtymät, jotka eivät sujuneet minulla täysin, vaan jäivät vähän pitkiksi. Kohta rupesimme tulemaan tehtävää laukassa muuttaen siirtymät ravisiirtymiksi. Tätä teimme molempiin suuntiin. Tämän jälkeen siirsimme hevoset raviin ja rupesimme menemään kolmikaarista kiemurauraa vasemmasta kierroksesta ottaen pitkänsivun laukassa. Tässä minulla oli pienenä ongelmana saada kaikki kaarteet saman kokoisiksi, mutta hetken tultuani sekin alkoi luonnistumaan. Vaihdoimme suuntaa ja tehtävään lisättiin keskimmäinen kaarre laukassa. Sulo oli suht kiva, melko verkkainen, mutta liikkui silti pyytäessä eteen. Loppuverkaksi teimme vielä itsenäisesti ympyröitä ravissa. Kokonaisuudeltaankin Sulo oli kiva, vaikkakin peruspötkö ja sillä oli hirveä harjoitusravi, mutta sillä oli miellyttävä ratsastaa.

Tiistai:

Siiri: Ekaksi oli koulutunti ja menin Emirillä. Harjoiteltiin helppo c:een yhtä osiota. Helppo C oli siis toinen vaihtoehto kouluradoista, joka pidettiin viikon lopussa.
Aluksi alkuverkka itsenäisesti kaikissa askellajeissa. kumpaakin suuntaan ja sen jälkeen tehtiin pitkänsivun keskeltä volttikahdeksikkoa ravissa. Piti katsoa, että molemmat voltit olivat yhtä isot.  Tämä meni ihan hyvin ja sain niistä volteista suht samankokoisiakin. Vastakkaiselle pitkälle sivulle piti ottaa muutama käyntiaskel ja lyhyen sivun keskelle pysähdys. Lopputunnista nostettiin lyhyen sivun keskellä laukka ja tehtiin keskiympyrä ja siitä jatkettiin laukkaa toisen lyhyen sivun keskelle. sitten pitkällä sivulla sai tehdä lisäystä ja oikeasta kaikkea mitä keksi ja jatkettiin siis laukan jälkeen harjoitusravissa. Loppuverkkassa tehtiin kevyessä ravissa voltteja ja ympyröitä. Emir meni tosi kivasti :)

Pakko sanoa, että tässä mulla on kiva ryhti, eikä kantapääkään ihan pahannäköinen ole.

Tässä taas nojaan järkyttävän taakse

Aino:  Minun ryhmälläni oli aamupäivällä maastoesteitä. Menin ne Lucialla, joka on söpö rautias saksanratsuponitamma. Lucia asuu ponitallissa, josta tykkäsin paljon, koska se oli pieni ja siellä oli kiva tunnelma. Laitoin sen siellä valmiiksi. Verkkasimme alkuun kentällä itsenäisesti, ensin ravissa, ja myöhemmin otimme laukkaa molempiin suuntiin. Lucia tuntui vähän tahmealta, mutta nosti kuitenkin kiltisti laukan pyydettäessä. Laukka pysyi yllä ilman kovempia ponnisteluja, vaikka olikin vähän tahmeaa. Lämmiteltyämme lähdimme kävelemään kohti maastoesteitä opettajan johdolla. Esteiden luokse päästyämme otimme ensin parit verkkahypyt pienille tukeille. Tulimme kaksi kierrosta banketin ympäri. Hyppäsimme ensin pienemmän ja toisella kierroksella vähän isomman tukin. Jatkoimme matkaa ja tulimme kolmen pienen tukin sarjalle, jonka tulimme pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla Lucia yritti mennä ohi viimeisestä tukista, mutta lopuilla yrityksillä se meni kiltisti yli kaikista. Seuraavaksi tulimme yksittäisen puuesteen luo, ja hyppäsimme sen yksi kerrallaan. Kävelimme taas ja hyppäsimme toisen yksittäisen. Lopuksi olimme kiertäneet koko lenkin ja tulleet takaisin banketille. Banketin edessä oli pieni yksittäinen, jonka hypättyämme jatkoimme
alas banketille, johon hypättiin päälle ja pienen askeleen päästä heti alas. Lucia oli koko tunnin ajan ihan kiva, vähän tahmeahko, mutta kuitenkin juuri sopiva maastoon. Se meni maastossa reippaammin kuin kentällä, ja odotti kilttinä vaikka kaverit menivät jo edeltä. Ensimmäinen kerta itsellä maastoesteiilä ja oli kyllä kivaa. :)

Aino: Ryhmälläni oli vihdoinkin esteitä iltapäivällä ja sain ratsukseni hoitoponini Anjan, jota olinkin toivonut jo pariin kertaan. Alkuun lämmittelimme ravissa molempiin suuntiin ja Anja osoittautui melko itsepäiseksi tapaukseksi. En meinannut saada sitä alkuun edes ravaamaan ja aina kun yritin kääntää, poni siirtyi takaisin käyntiin, vaikka miten yritin. Rupesimme kuitenkin verkkaamaan laukassa ja vaikka sain laukan suht hyvin nostettua, ongelmia oli laukan ylläpitämisessä. Siinä ponin kanssa tapellessa tuli ensi kertaa kunnolla hiki ja vähän ehdin jo tuskastuakin, että eihän tästä mitään tule. Laukkayritysteni jälkeen tulimme pari kertaa ravipuomit pitkä sivun alusta vasemmassa kierroksessa. Kohta lisäsimme tehtävään pystyn, joka oli puomeilta loivasti kaartaen vasemmalla. Kerran pari tultuamme lisäsimme vielä ristikon laukassa toisen pitkänsivun päästä. Tämän jälkeen aloimme tulemaan rataa, jonka aloitimme perjantain estekisaradan kahdella ensimmäisellä esteellä eli edellisen tehtävän ristikolla ja okserilla, joka oli ristikota kaartaen diagonaalilla. Tulimme aina pari kertaa ja lisäsimme rataan uuden esteen. Seuraavaksi lisäsimme ensimmäisen tehtävän pystyn, mutta oikeasta kierroksesta. Sitten lisäsimme okserin, joka oli rakennettu alun ravipuomien kohdalle. Viimeiseksi lisättiin pysty, johon kaarrettiin okserilta. Se oli melkein ristikon vieressä, vähän keskihalkaisijalta sivussa. Lopuksi verkkailtiin molempiin suuntiin kevyessä ravissa. Onneksi näin loppua kohden ponski oli vähän reipastunut ja radalla se meni innoissaan. Sillä oli tosi kiva mennä, koska siinä oli pitkästä aikaa haastetta.

Suurimmasta osasta näistä Anjan kuvista kiitokset kuuluu huonekaverillemme, joka löytyy Instagramista nimellä ig_cecilia

Siiri: Toinen tuntikin oli koulua ja menin lemppariksi muodostuneella Emirillä, jolla menin siis aiemman tunninkin. Aluksi lämmiteltiin itsenäisesti ja sitten harjoiteltiin pareittain kouluohjelmaa, jonka olimme valinneet kenttäkisan kouluosuutta varten. Tämä oli siis minulla ja kaikilla muilla paitsi yhdellä ratsastusryhmässämme helppo C tutustumisluokka. Tehtiin se kaksikertaa, että minä menin ensin sitten pari. Meni ihan hyvin ja muistin sen jo tuossa vaiheessa jo hyvin.

Yömaasto
Aino: Yömaastoon sain ratsukseni Lucian, jolla olinkin jo mennyt samana päivänä. Meidät oli jaettu yömaastoa varten vain kahteen ryhmään, joten meitä oli todella huomattavan paljon enemmän kuin yleensä tunneilla oli, meitä oli yhdessä jonossa noin kaksikymmentä ratsukkoa. Olimme Siirin kanssa jonon perimmäisiä; minä olin kolmanneksi ja Siiri toiseksi viimeinen. Koska pitkässä jonossa kommunikointi ensimmäisenä ratsastavan opettajan ja viimeisinä kulkevien välillä ei ollut mitään superhyvää luokkaa, meiltä meni osa ohjeista ohi tai ne jäivät epäselviksi. Maastoreitti meni samaa polkua kuin maastoesteillä ja myös lisäksi toisen lenkin, joka meni maneesin ohi ja kiersi metsässä.   Otimme maaston aikana yhden ravipätkän ja nelisen laukkapätkää. Koska olimme niin perällä, en ole varma olivatko kaikki pätkät opettajan aloitteesta, vai ottivatko jotkut vain kiinni toisiaan, jossain kohti pitkää jonoa. Kaikki laukkapätkät olivat melko lyhyitä johtuen jonon pituudesta. Lucia oli tosi kiva, reipas, mutta pysyi kuitenkin käsissä. Parilla laukkapätkällä se vähän yritti edellä menevän ohi ja kerran se säikähti jotain ääntä, minkä takana menevä Antsu piti. Se oli näin illalla reippaampi kuin aamulla.

Kuvasarja siitä, kun ryhmäläisemme putosi ja hänen jalkansa jäi kiinni jalustimeen. Häneltä on siis kysytty lupa, että saammeko laittaa tämän tähän ja se oli okei hänelle. Kuvaaja ig_cecilia

Siiri: Menin yömaaston belgianratsuponi Antsulla. Poni oli pieni ja söpö ja sillä oli mielestäni kivat askeleet. Maastossa olin tokavika tai vika leiriläinen, että takanamme kulki vain leiriavustaja Emirillä. Yhdessä vaiheessa Emir tuli liian lähelle ja Antsu sitten potkaisi ja piti mukavan kuuloisen äänenkin. Onneksi ei sattunut mitään vakavaa, eikä Emiriin osunut. Yömaasto jono oli järkyttävän pitkä ja sen takia emme laukanneet paljoa tai ravanneet.

Vicke

Prinssi

Emir

Vicke

Anja

Touho

Keskiviikko:

Aino: Keskiviikkoaamuna meillä oli taas koulutunti, jonka menin tilastoponiruuna Vickellä. Laitoin ponin valmiiksi mukavassa asuinpaikassaan ponitallissa. Heti tunnin alkuun rupesimme tekemään voltit jokaiseen kulmaan ravissa. Minulla oli alkuviikosta ollut ongelmana se, että seison jalustimilla enkä istu syvälle alas satulaan harjoitusravissa tai laukassa. Tämän lisäksi ongelmaksi osoittautui myös se, että en nojannut tarpeeksi taakse, jolloin Vicken tapainen menevämpi hevonen pääsee juoksemaan alta pois. Tykkäsin Vickestä, koska se oli juurikin vähän menenvämpi tapaus. Teimme tätä volttitehtävää molempiin suuntiin. Kohta rupesimme tulemaan tehtävää kokonaan ravissa, suoralla uralla keventäen, mutta voltit harjoitusravissa. Sen jälkeen nostimme laukan ja tulimme tehtävää laukassa, ensin toiseen ja sitten toiseen suuntaan. Välikäyntien jälkeen menimme tehtävää jossa teimme pysähdyksen ravista keskelle keskihalkaisijaa. Pysähdyksestä suoraan raviin ja vuorotellen käännös oikealle ja vasemmalle. Tässä tehtävässä Vicke oli tosi kiva, se kuunteli pidätteitä ja pysähtyi kiltisti oikeaan kohtaan Sen ravikin oli rauhoittunut näin lopputunnista. Lopuksi vielä ravissa itsenäistä loppuverkkaa. Tykkäsin Vickestä ihan tosi paljon, koska se oli koko ajan niin reippaasti menossa.

Siiri: Ensimmäinen tunti oli maastoesteitä saksanratsuponitamma Lucialla. Lucia oli mielestäni ihan kiva poni. Lämmiteltiin kentällä kaikissa askellajeissa ja sitten mentiin maastoesteiden luokse, jotka sijaitsivat sopivan lähellä tallia . Tallinpihassa Lucia pelkäsi jotai eikä olisi halunnut mennä ja yrittikin siinä vähän laukata, mutta sain sen pideltyä ja menemään. Maastoesteet meni ihan hyvin. Sain huomautuksia kantapään alhaalla pidosta. Ensin hypittiin pieni yksittäinen este, jonka vieressä oli isompikin. Hyppäsin vain pienemmän kaksikertaa.  Jatkettiin eteenpäin ja siellä oli kolmen tavallaan sarja  jossa oli myös isompi sarja vieressä ja menin taas sen matalemman. Se mentiin kolme kertaa. Sitten jatkettiin matkaa ja kauempana oli  yksi isompi este, jonka hyppäsimme. Jatkettiin ja edessä oli vielä yksi hypättävä este. Saatiin tietoa myös radasta joka hypättäisiin torstaina maasto-osuudessa.

Tässä siis hyppään ensimmäistä estettä.

Ja tässä sarjaa

Tämä oli viimeinen este

Aino: Minun ryhmälläni oli uitto keskiviikkona ja menin sen suokkiruuna Viuhtilla. Kävelimme uittopaikalle, joka sijaitsi vähän yli kilometrin matkan päästä tallista. Menimme veteen pareittain ja minä ja Viuhti saimme pariksemme pienen Beast shettiksen. Viuhti meni veteen melko kiltisti. Se vastusteli vähän, mutta pienellä kannustuksella käveli reipaasti mereen. Se otti pari ihan kunnollistakin uintipätkää. Viuhti oli tosi kiltti ja meni kuuliaisesti aina vaan uudestaan uimaan vähän vain venkuillen. Polskuttelimme jonkun aikaa kunnes tuli toisen parin vuoro uida. Lopuksi menimme vielä hetkeksi veteen, jolloin kaikki neljä olivat yhtä aikaa meressä. Pysyttelimme vain kauempana tammoista. Viuhti meni kiltisti ja uikin reippaasti pari pätkää. Uitto oli tosi mukavaa säittenkin ollessa lämpimät, eikä merikään kovin kylmä ollut. Oli kiva mennä Viuhtilla.

Tässä vain yksi tälläinen GoProlla otettu kuva Viuhtista

Siiri: Tunti oli itsenäinen ja tarkoituksena oli harjoitella  tulevia kenttäkisojen koulu- ja esterataa. Ratsunani oli ihana Emir ja harjoittelin oikeastaan vain esterataa, kun en en sitä tiennyt ennen tuntia. Meillä oli esteiden tilalla puomit  ja niiden yli sai mennä. Hirveän raskasta tuntia en pitänyt, kun Emir oli ollut jo edellisellä tunnilla ja oli jo ennen selkään nousua hikinen (muistaakseni Emir ehti pitää pienen tauon, ennekuin tuntini alkoi) ja oli kuumakin. Kuitenkin meni ihan hyvin. Emir ei aina laukannut puomien yli vaan siirsi raviin, joten siinä piti vähän muistutaa.  Pyrin myös taivuttelemaan volteilla ja ympyröillä hyvin. Loppuverkaksi ravia ja voltteja itsenäisesti.

Taas näissä Siirin ja tuolla alempana mun kuvissa kuvaajana toimi ig_cecilia

Aino: Menin iltapäivän tunnin Sulolla ja kuten Siiri jo sanoi meillä oli itsenäinen tunti, jonka aikana sai itsenäisesti harjoitella tulevien kisojen koulu- ja esteratoja. Estetolpat oli laitettu perjantaisen esteradan mukaisesti oikeille paikoilleen, mutta esteet tolppien väleissä oli laskettu puomeiksi. Tämän radan avulla pystyi harjoittelemaan kisarataa ja sen teitä. Kouluratana minulla oli Helppo B:0 2009. Alkuun lämmittelin normaalisti. Otin ravia ensin vähän pidemmällä ohjalla, jolloin Sulo sai ravata kaula pitkänä ja rennommin alkuun. Otin kuitenkin kohta ohjat tuntumalle ja rupesin tekemään erilaisia ympyröitä molempiin suuntiin. Viimeisenä lämmittelyssä rupesimme tulemaan ympyröitä laukassa vuorotellen kummassakin suunnassa. Lämmiteltyäni menin esteradan kerran läpi ravissa ja huomattuani sen sujuvan hyvin nostin laukan ja ratsastin radan läpi laukassa. Laukassa ongelmia oli suunnan vaihtuessa ja siinä, että Sulo kompasteli jonkun verran. Tämän jälkeen ratsastin kerran kouluradan läpi ja se meni ihan okei, Sulo yritti oikoa kulmissa, kun en ratsastanut kunnolla ja sen keskiravi ja -laukka jäivät vähän vajaiksi. Mielestäni radan vaikein kohta oli pysäytys ravista, ja siitä muutaman askeleen peruutus. Lopun ajasta harjoittelinkin sitten esterataa, osan aikaa ravissa ja välillä laukassa. Menin yksitellen minulle vaikeita radan osia ja pari kertaa koko radan. Pienen osan ajasta treenasin vielä pysähdyksiä ravista. Tunnin lopussa oli vielä loppuverkan aika ja verkkailimme rennosti ravissa. Sulo oli ihan kiva, tosi perus ja vähän hidas, mutta reagoi kuitenkin melko hyvin pohkeeseen ja jos ei siihe niin viimeistään raippaan. Pieneksi ongelmaksi osoittautui taas pidätteiden kuuntelu, mutta nekin menivät pätkittäin suht hyvin. Näistä lähtökohdista oli mukava lähteä seuraavan päivän kisoihin.

Torstain kisat

Siiri: Menin koulukisat Emirillä. Hevoset olivat siis meille määrätty jo etukäteen. Luokka oli se  helppo C tutustumisluokka. Tuntui, että lämmittely meni ihan ok. Tein voltteja, ympyröitä ja siirtymisiä ja yritin saada pohkeeni napakaksi, että Emir reagoisi nopeasti. Vaikutti ihan hyvältä, mutta radalla en saanut ruunaa kulkemaan kunnolla ja se meni  laiskasti.Ympyrät eivät olleet myöskään samankokoiset Myös, kun piti mennä diagonaali laukassa niin ennen sitä poika rikkoi raville. Nostin laukan silti uudestaan diagonaalilla. Lopussa vielä, kun piti tervehtiä tai kiittää tuomaria, niin en irrottanut toista kättäni ohjasta vaan nyökkäsin vain ja tästähän minua muistutettiin.  Ainakin muistin radan ja no olisihan se huonomminkin voinut mennä :)

Videon laatu on surkea, sillä kuvaaja oli kuvannut vahingossa koko radan hidastuksella, joten Aino nopeutti videota, jonka myötä laatu on kakka.
 Aino: Ratsunani koulukisoissa toimi tiikerinkirjava ruuna Täplä, jolla en siis ollut mennyt aikaisemmin. Ratsastin luokan Helppo B:0 2009, joka näin jälkeenpäin ajatellen oli ehkä hieman liian vaikea minulle, mutta koska halusin haastetta, niin se ei haittaa mitään, koska nämä olivat kuitenkin vain leirikisat. Täplällä oli jo ratsastaja Helppo C:ssä ja hänen mentyä oman ratansa menin Täplän luo. Vaikka vuoroni oli vasta Helppo B luokan viimeisenä, minulle sanottiin että menisin hevosen kanssa kävelemään maneesiin jo nyt. Olin siellä verryttelyssä sitten loppujen lopuksi lähemmäs kaksi tuntia. Kävelin paljon, koska aika verryttelyssä oli niin pitkä. Menin pieniä pätkiä jokaisessa askellajissa ja otin paljon pysähdyksiä, että saisin ponin kuulolle rataa varten. Treenasin paljon tätä itselle vaikeaa pysäytystä ja peruutusta ravista, koska ajattelin sen olevan vaikein kohta radalla. Verryttelyssä vaihdoimme suuntaa aina tietyin väliajoin. Itse radalla Täplä oli paljon jännittyneemmän oloinen ja meni osan kulmista pahasti lapa edellä. Itselläni on ongelmana, että annan hevosen helposti mennä lapa edellä kulmista, enkä korjaa sitä niin herkästi. Pysähdykset olivat ihan okei, eivät mahtavia, mutta eivät niin pahoja kuin osasin kuvitella. Onnistuin nostamaan joka kohdassa oikean laukan. Rata meni muutenkin omasta mielestäni ihan hyvin, olihan se kuitenkin ensimmäinen kouluratani koskaan. Täplä oli tosi kiva, perus, mutta näin kisoissa se oli enemmänkin hyvä asia. Sillä oli kiva mennä koulukisoissa, koska se kuunteli kiltisti pohjetta ja pidätteitä.

Inhoan tässä videossa, kun pompin satulasta aina puoli metriä ilmaan joka askeleella, mutta minulla olikin ongelmana, että en osaa istua syvälle satulaan.


Aino: Meillä oli iltapäivällä kenttäkisojen maastoesteosuus, jonka menin Anjalla. Sää oli aika huono ja tihkutti, joten verkkailimme ensin maneesissa. Alkuun ravailimme ja myöhemmin laukkailimmekin itsenäisesti molempiin suuntiin. Näin kisapäivänä Anja oli huomattavasti reippaampi kuin estetunnilla, mutta vieläkin ravin ylläpitämisessä oli ongelmia ja ravisiirtymää varten minun piti olla normaalia napakampi. Laukka ei vasempaan kierrokseen onnistunut juuri ollenkaan, mutta oikeaan kierrokseen mennessämme sain sen jatkumaan vähän paremmin. Kävelimme maastoesteiden luokse ja lähdimme kiertämään rataa yksi kerrallaan. Olin toisena lähtövuorossa, joten odottelua ei tullut läheskään niin paljon kuin myöhemmin lähtevillä. Ensimmäisenä olevalle tukille ja sitä seuraavalle banketille en edes yrittänyt nostaa laukkaa vaan tulin suosiolla ravissa, koska ajattelin sen olevan miellyttävämpää kaikille ja koska kisassa ei otettu aikaa ja se ei silloin tietenkään ratkaissut. Kun banketin jälkeen oli tarkoitus lähteä polkua pitkin yksin kohti seuraavia esteitä ja pois kavereiden luota, Anja jäi paikalleen vemppaamaan eikä halunnut tietenkään lähteä polkua yksin. Sain ponin kuitenkin lähtemään hätistelemällä opettajien auttaessa takaapäin. Alkumatkasta Anja vähän jäkitteli ja tulin vielä seuraavana olevan kolmen tukin sarjan ravissa. Sitä seuraavan ja viimeidenä olevan tukin tulimmekin jo laukasta ja loppumatkasta Anja laukkasikin jo itse reippaasti kohti kavereita. Metsässä oli yksi kohta, jossa maa oli mennyt todella liejuiseksi ja oli pakko ravata, mutta muuten laukkasin aina vain, kun oli mahdollista. Itse radalla Anja oli tosi kiva ja tykkäsin siitä tosi paljon, kun sain laukata yksin metsässä.

Sulo

Vicke

Siiri: Menin Lucialla, joka oli jo minua ennen hypännyt yhden kerran radan.Nousin maastoesteiden luona selkään. Olin viimeisenä lähdössä, joten odottelin tovin. Sitten pääsin lähtemään. Ekaksi hyppäsin  yksittäisen esteen ja sen jälkeen banketille, jonne tulimme laukassa, mutta ravissa pois. Kun olisi pitänyt lähteä kavereiden luota niin Lucia peruutti eikä olisi halunnut lähteä, mutta opettaja sitten auttoi takaapäin. Myös Lucia yirtti väistää sitä kolmen rungon sarjaa mutta sain sen menemään niistäkin. Jossain vaiheessa piti kävellä kun maa oli muuttunut niin mutaiseksi ja vällyiseksi aikaisempien ratsujen takia. mutta se ei haitannut, kun aikaa ei otettu. Loppu rata sujui hyvin ja kannustin Luciaa laukkaamaan lopussa hieman kovempaa, mutta ponilla ei tuntunut olevan kiire kavereitten luokse, vaikka alussa ei olisi halunnut lähteä pois niiden luota :D

Siellähän kulki nämä kaksi vuohta, joita oli kiva katella ja silitellä. Piti vain varoa, ettei tullut sarvista.

Perjantain estekisat:

Siiri: Menin estekisoissa 40 cm luokan Spot ponilla. Kaikki 40 cm luokan menijät hyppäsivät ekana. Hyppäsimme lämmittelyksi pari pystyä molempii suuntiin ja tämä meni hyvin. Spot oli kivan reipas näin Emirin ja muiden jälkeen ja sillä oli kiva hypätä. Rata oli helppo ja meni mielestäni hyvin, vaikka unohdin missä kasi este oli, joten jouduin tekemään voltin tapaisen käännöksen. Taisin olla myö se, joka ei kiinnittänyt teihin niin hyvin huomiota. Mutta olen ihan tyytyväinen. Varmaan eka kunnon esterata ratsastusurani aikana :D


Aino: Itse menin iltapäivän estekisoissa Touholla. Minut oli laitettu 50 cm luokkaa ja olin kahdeksantena lähtövuorossa. Touho oli mennyt ennen minua jo yhden luokan ja se oli minulle valmiina maneesissa. Alkuun verkkasimme itsenäisesti ravissa molempiin suuntiin ja myöhemmin otimme laukkaa mukaan. Verkattuamme molemmat askellajit läpi rupesimme ottamaan muutamia verkkahyppyjä pienille pystyille molemmista suunnista. Ennen omaa vuoroani kävelin pienellä alueella radan ulkopuolella ja vuoroni lähestyessä menin odottamaan radalle esteiden väliin. Itse rata meni omasta mielestäni ihan hyvin, ottaen huomioon sen, että en kuitenkaan ole paljoa hypännyt. Pari hypyistä tuli huonoon paikkaan tai esteen sivuun, ja välillä Touholla laukka oli väärä ja yleensä suunnan vaihtuessa se rikkoi raville. Sain puhtaan radan eli minulle ei tullut yhtään kieltoa tai pudotusta, vaikkakin yhdellä esteellä taisi vähän jalka kolahtaa puomiin. Itse olen erittäin tyytyväinen, koska tämä oli ensimmäinen kunnollinen menemäni esterata, ja sain puhtaan radan! Tykkäsin Touhosta tosi paljon, koska se ei ollut niin peruspötkö kuin melkein kaikki muut, ja se oli menevä ja reipas. Ponskin vauhti meinasi vähän hyytyä radalla, mutta se hyppäsi koko ajan tosi reippaasti ja hyvin.


Mitä siis voisi sanoa leiristä? Oli mukavaa ja sain minä ainakin huomata (siis minä Siiri) , että ratsastustaitoni eivät olleet ihan ruosteessa, vaikka joka viikkohan ratsastamassa käyn, mutta silloinhan saa päättää mitä tekee ja välillä se menee niin, että mennään helpoimman kautta... Kuitenkin. Leiri oli kiva, vaikka oli joitakin asioita, joita olisi voinut parantaa.
Sii®i

Leiri oli siis tottakai tosi mukava ja sain sieltä uusia kavereita, mutta parannettavaakin toki löytyi. Esimerkiksi leiriemot vaikuttivat melko mielenkiinnottomilta, ja se oli aika hassua, että se oli kuitenkin leiri, mutta hevosia ei saanut hakea itse laitumelta. Oli kuitenkin tosi mukava leiri ja pidin olla siellä.

Tästä eteenpäin emme nyt uskalla luvata mitään määrättyä postaustahtia, vaan menemme fiiliksen mukaan, koska ei voi tietää saammeko milloin kuvaajaa tallille tai ehdimmekö milloin tehdä muitakaan postauksia.

Kävimme vielä viimeisenä päivänä kuvaamassa heppoja laitumella. :)

Aino☼