Videopostaus parin viikon takaa

Saatiin tässä pari viikkoa sitten kaikkien aikataulut sopimaan yhteen, jolloin päästiin menemään tallille perjantaina jo heti aamusta. Koska pääsimme kerrankin tulemaan kunnolla valoisan aikaan, pääsin kokeilemaan uutta hevostuttavuutta, nuorta oripoika Kultia. Tai olin sillä kerran aikaisemmin mennyt, mutta siitä oli niin kauan, eikä sitä oikein voi laskea. Kulti oli ihan mukava, kuitenkin ottaen huomioon pojan iän ja sen, että se sattuu vielä ori olemaan. En nyt ala tässä jaarittelemaan, joten nauttikaa videosta. :)

Aino ☻

 Lyhyesti nyt vain kerron 

Kuvattuani jonkun aikaa Ainoa hain Capun tarhasta. Laitoin sen valmiiksi ja kun Aino lopetti menin kentälle. Ainohan ei päässyt heti kuvaamaan, kun hänellä oli muita hommia. 

Alkuun kävelin ja tein voltteja, jonka jälkeen otin ravia ja siinä tein voltteja ja siirtymiä. Kun Aino tuli niin aloin laukata. Tavoitteenani oli tällä ratsastuskerralla saada laukkaympyröitä, että Capu laukkaisi koko ympyrän. Hyvin meni mielestäni ja Capuhan on kehittynyt myös kovasti niiltä ekoilta kerroilta milloin sillä menin. Hieno ori! 

Siiri♥

Peltoilua

Tallimme vieressä, tai oikeastaan sen ympärillä, on pelto, jossa kasvaa viljaa melkein vuoden ympäri. Syksyllä se aina niitetään ja annetaan olla pari viikkoa ennen kyntöä, jolloin pelto on meidän käytössämme sen pari viikkoa. Viime vuonna kävimme pellolla pari kertaa ja menin siellä myös Capulla ensi kertaa. Nyt pelto on jo kynnetty, mutta ehdimme käydä siinä menemässä tänäkin vuonna sen pari kertaa. Tässä melko kuvapainotteisessa postauksessa jaamme teille näitä mukavia peltoilukokemuksia.

Pikku-Capu vuosi sitten

Aino ♪

Sää oli tällä kertaa puolellamme: ilma oli lämmin, eikä edes takkia tarvinnut ja minulle tuli jopa kuuma ratsastuksen aikana. Aurinkokin paistoi mukavasti, joten valoa ainakin oli riittävästi.

Nousimme Siirin kanssa selkään kentällä ja kävelimme pienen matkan tien viertä päästäksemme pienelle pellolle johtavalle polulle. Ratsunani toimi tietenkin uljas musta tamma, joka myös Talyana tunnetaan. Talya oli ollut jo edellisellä kerralla pellolla melko levoton sekä menevällä tuulella, ja tamma vaikutti olevan samanlaisella tuulella tälläkin kerralla. Viime kerralla Talya yritti usein kääntyä ympäri, eikä meinannut suostua menemään pellon toiseen päähän, mutta tällä viime kerralla tämä ongelma kuitenkin näytti korjaantuneen.

Ihan alkuun vain kävelin pellon pari kertaa päästä päähän. Talya oli tässä jo aika menossa ja olisi halunnut vain juosta ympäriinsä, mutta kun komensi pari kertaa napakasti, niin kyllä tamma malttoi kävelläkin ainakin hetken. Kun sain Talyan kävelemään rauhassa jonkun aikaan, pystyin ruveta ottamaan pieniä ravipätkiä. Ponski ei olisi alkuun meinanut pysyä ollenkaan ravissa, vaan se olisi tietenkin halunnut vain siirtyä nopeampaan askellajiin, eli laukkaan. Pätkittäin Talya meni tosi hyvin sekä minua kuunnellen, joten pystyin ottamaan mukaan muutaman laukkapätkänkin. Laukassa tammuli meni tietenkin reippaasti, mutta pysyi koko ajan hallinnassa.

Itse tykkään tosi paljon mennä pellolla, koska se on niin erilaista verrattuna normaaliin kenttätyöskentelyyn, mutta se eroaa myös normaalista maastoilusta. Tykkään muutenkin saada vaihtelevuutta ratsastukseen, koska on omasta mielestäni tosi tylsää aina vain pyöriä kentän rajojen sisäpuolella, vaikka sekin on tietenkin tärkeä osa ratsastusta.

Pahoittelut kuitenkin siitä, että jotkut kuvat ovat melko huonolaatuisia johtuen siitä, että kuvaaja ei ollut täysin sujut kameran kanssa (ja hieman ehkä osaamaton >:) ). Kuitenkin kiitokset kuvista Ninnille. :)

Siiri ♥

Kuten Aino jo sanoikin ja kuvistakinhan myös nyt näkyy niin aurinko paistoi ja sää oli suotuisa.
Tosiaan ratsastin tutulla ja turvallisella Capulla ja pakkoa sanoa, että en muista kerrasta hirveästi asioita. Ori vaikutti omalta itseltään ja reipastui hieman pellolla. Minulla ei mitään ihmeellisempää suunnitelmaa ollut.

Jonkun aikaa pellolle päästyämme kävelin ja tein voltteja ennenkuin aloitin ravaamisen. Ratsastus olikin pitkälti pellon päästä päähän kulkua eri askellajeissa. Laukkasin yleensä aina vain ''alhaalta ylös''. Loppuratsastuksesta Capua sai vähän kannustaa liikkumaan. Oli kuitenkin mukavaa ja rentouttavaa.

Pellolla meno on kivaa. Maisema on kaunis ja se on mukavaa vaihtelua. Itse pidän eniten maastoilemisesta. Voisinpa melkeinpä viikottain mennä vain jonnekkin jorpakkoon römyämään. No, ehken ihan, mutta ainakin metsäpoluille kävelemään ja ravailemaan. Tietenkin on myös mukavaa mennä kentällä, vaikka ongelmaksi ilmaantuu yleensä mulla ainakin se, että en keksi mitä tekisin.

Kiitos, kun luit ja toivottavasti pidit. Ensi kertaan taas ! :>